Syksyllä 2013 Helsingin Viikkiin kylvettiin kaupunkiruispelto herättämään keskustelua kotimaisen rukiinviljelyn tilasta. Ruispelto haluttiin tuoda myös konkreettisesti päättäjien luo, joten ruispelto matkasi peräkärryn kyydissä Eduskuntatalolle. Tempauksen tavoitteena oli, että päättäjät ottavat vakavasti rukiinjalostuksen ja -viljelyn kehittämisen sekä takaavat sille riittävät resurssit tulevaisuudessa.

”Olemme tehneet rukiinviljelyn edistämiseksi paljon hyvää työtä muun muassa Pro ruis -yhdistyksen kautta, mutta paljon on vielä tehtävää. Suomalainen luonto on vaativa, ja siksi työskentelemme koko tuotantoketjun voimin saadaksemme kestävämpiä ja satoisampia ruislajikkeita”, Fazer Myllyn johtaja ja Pro ruis ry:n hallituksen jäsen Pekka Mäki-Reinikka toteaa.

Fazer ja Pro ruis -yhdistys ovat tehneet töitä erityisesti uusien lajikkeiden kehittämiseksi ja ruistietämyksen lisäämiseksi. Viikin ruispeltoon on esimerkiksi kylvetty uudenlaista Reetta-lajiketta. Lajikkeen on kehittänyt vahvasti Pro rukiin työssä mukana oleva Boreal Kasvinjalostus Oy.

”Reetta on tullut markkinoille muutama vuosi sitten. Lajikkeen suosio on kasvanut nopeasti, sillä se on satoisampi ja se kestää talvea muita lajikkeita paremmin. Rukiin keskisato on noussut viime vuosina, mutta kehittymisen varaa vielä on, sillä sadon suuruus voi vaihdella suuresti sääoloista riippuen”, Mäki-Reinikka toteaa.

Helsingin Yliopiston maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:n kanssa kylvetyn ruispellon lisäksi Fazer toi rukiin myös ydinkeskustaan: traktorin peräkärryyn kylvetty ruispelto parkkeerattiin Eduskuntatalon eteen. Paikan päällä kerrottiin kotimaisen rukiinviljelyn tärkeydestä niin kansanedustajille kuin alan edunvalvontajärjestöillekin kolmen tunnin ajan.

Ruiskummit ruokamaailmasta ja koulusta

”Kuluttajat kokevat kotimaisuuden tällä hetkellä erittäin tärkeäksi asiaksi ja valintakriteeriksi, ja me haluamme taata jokaiselle suomalaiselle oikeuden kotimaisesta viljasta leivottuun ruisleipään, kertoo Fazerin leipomoliiketoiminnan tuotekehitysjohtaja Heli Anttila.

Edistääkseen tätä tavoitetta Fazer on myös nimennyt kaksi ruiskummia ja oman ruiskummiluokan. Ruiskummit Jaakko Kolmonen ja Pipsa Hurmerinta ovat pitkäaikaisia kotimaisen ruuan puolestapuhujia. Ruiskummeina he voivat viedä eteenpäin viestiä rukiin hyvistä ominaisuuksista myös tuotantoketjun loppupään osalta. Ruis on monipuolinen raaka-aine ruuanlaitossa sekä osa monipuolista, terveellistä ruokavaliota.

”Rukiin ravintoarvot eivät ole yleisesti tiedossa. Harva tietää, että täysjyväruisleipä sisältää valkuaista yhtä paljon kuin kananmuna, kuitua kymmenen kertaa porkkanaan nähden sekä paljon terveydelle tärkeitä hivenaineita, vitamiineja ja rautaa. Rukiin kuitu myös sitoo rasvoja ja ehkäisee niiden imeytymistä verenkiertoon sekä alentaa näin ollen kolesterolipitoisuutta, joten kyseessä on lähes täydellinen raaka-aine”, valaisee Fazerin ruiskummi, opetusneuvos ja keittiömestari Jaakko Kolmonen, joka laskeskelee syöneensä vuodesta 1964 alkaen 13 361 Oululaisen jälkiuunileipää.

”Useita suomalaisia varmasti järkyttää tieto siitä, ettei perinteistä suomalaista ruisleipää voida leipoa kotimaisesta rukiista. Paljon puhutaan siitä, että Suomeen pitäisi saada innovaatioita ja huippuosaamista, mutta on myös tärkeää, että rukiinviljelyn tietotaito pysyy ja kehittyy Suomessa”, kertoo Fazerin ruiskummi, kokki Pipsa Hurmerinta.

Lisäksi Fazerilla on uusi ruiskummiluokka, Viikin normaalikoulun 1 C. Luokka pääsi tutustumaan ruisviljelyn vaiheisiin aina pellolta valmiiksi leiväksi asti. Viikkiin kylvetyn pellon avulla konkretisoitiin, mistä leipä tulee, ja kuinka montaa leipää Viikin 12,5 aarin pellosta voidaan leipoa.

Ruista ruokapöytään

Oululainen Kotileipomo perustettiin Lahteen vuonna 1909 ja ruisleivän kehitystyö on jatkunut vuosikymmenien ajan Fazerin katon alla. Yhä suursuosittu Oululaisen Jälkiuunileipä tuli markkinoille vuonna 1947 ja 60 vuotta myöhemmin klassikosta leivottiin helppokäyttöinen versio, Jälkiuunipala. Sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään Lahdessa, Vantaalla ja Oulussa leivotaan Oululaista koko Suomeen, mikä työllistää satoja leipomoalan ammattilaisia.

Viikin opetus-ja tutkimustilalle kylvetty pelto on kooltaan 11 aaria.